Aureen Metsästysseura ry 1959 -

Metsästyseuran perustava kokous pidettiin Karttiperän koululla 19.4.1959. Puuhamiehenä toimi seuran ''isähahmo'' Kartinahon koulun opettaja Erkki Simpanen. Jo saman vuoden kuluessa maanvuokratoimikunta onnistui vuokraamaan yksityisiltä maanomistajilta Aureeesta ja Karttiperältä lähes 2500 ha:n maa-alueen seuran metsästysmaiksi. Vahojärven suuntaan seura laajeni 1960-70 vuosilukujen taitteessa Matti Lautamäen luovuttua hirviseurueestaan. Seura vuokrasi metsähallitukselta 2500 ha:n alueen, josta pohjoinen lohko on myös pienriistan metsästysaluetta. V. 2017 seuralla oli vuokrattuna 7200 ha:n kokoinen maa-alue hirvieläinten metsästykseen, pienriista-alueeen pinta-ala oli n. 5000 ha.

Seuran metsästysmaja valmistui Aurejärven rannalle v. 1967 metsähallitukselta vuokratulle maalle. Aluksi majaa käytettiin runsaasti eri tilaisuuksiin ja sitä myös vuokrattiin ulkopuolisille. V. 1973 metsästysseura osti Aurejärven Pienviljelijäyhdistykseltä vuonna 1936 valmistuneen seurantalo Auramon. Seurantalon remontin ja v. 1979 tehdyn laajennuksen jälkeen seuran toiminta siirtyi vähitellen kylän keskelle Auramolle, ja metsästysmaja kävi tarpeettomaksi. Monien majan tontin ostamiseen liittyvien vaiheiden jälkeen seura myi majan yksityiselle v. 1993. Aureskoski Oy:n siirtyessä isomman yhtiön omistukseen 1990-luvulla se myi Paattila-tilan seuralle. Ehtona edulliselle kaupalle oli, että Aurejärven rannalla sijaiseva tila on virkistyskäytössä silloisille sahan työntekijöille, seuran jäsenille ja kyläläisille. Seura rakensi rantaan veneiden vesillelaskupaikan.

Ampumaharrastukselle todellisen sysäyksen antoi 1960-luvun puolivälissä valmistunut hirvirata. Lähistölle rakennettiin myös traprata, joka 1980-luvulla siirrettiin Liesinevoille. Hirvirata on vuokramaalla, trapradan tontti on seuran omistuksessa. Seuran jäsenistöä osallistuu kilpailuihin piirin- ja suomenmestaruustasolla, onpa heillä tuomisena ollut SM-mitalejakin. Jäsenkunta kilpailee ammunnoissa vuosittain omien mestaruuskisojen ja seuraotteluiden muodossa. Myös jokavuotiset hirvenhiihdon SML:n Satakunnan piirin katsastuskilpailut tai piirinmestaruuskisat kuuluvat ohjelmaan. Näin tulee myös noin neljän kilometrin pituinen latu pidettyä kunnossa hiihdon harrastajia varten.

Tärkein riistaeläin on hirvi. Vuosien varrella niitä on kaadettu lupamäärien puitteissa vähimmillään yksi, enimmillään kolmekymmentäneljä. Perinteisten sorsien, metsäkanalintujen, jänisten ja pienpetojen ohella metsästettävien lajien määrä on lisääntynyt mm. valkohäntäpeuralla, metsäkauriilla ja majavalla. Seura on myös mukana ilvesyhteisluvassa. Muista suuremmista riistaeläimistä havaintoja alueelta on niin ahmasta, karhusta, sudesta kuin villisiastakin.

Koira kuuluu tärkeänä osana myös Aureen Metsästysseuran jäsenten harrastukseen. Seura antaa koemaastoja koirakokeisiin ja yksittäiset jäsenet toimivat oppaina ja tuomareina kokeissa.

Metsästysseuran jäsenmäärä oli v. 2017 noin 120.